Makuja maakuntien kyläteiltä
Kuinka usein tulet miettineeksi ostamasi ruokatuotteen alkuperää – sitä, missä ja miten tuote kasvatetaan/valmistetaan ja kuka sen tekee? Asioidessamme isoissa marketeissa kiinnitämme huomiota siihen, että tuote on kotimainen, mutta kertooko paketin kyljessä oleva, esim. lihatilan nimi, meille sen enempää? Tunnemmeko tarinan tuotteen takana?
Meille Puistolantien Autolla on tärkeää tuoda esille tarinoita. Tuoda näkyväksi oman alansa taitajia ja koko sydämellään uurastavia lähiruokatuottajia, kannustaen asiakkaitamme ostamaan tuotteita suoraan toimijoilta. Kun tiedät tarinan tuotteen takana, ostamasi lähiruokatuotteen arvostus nousee ja kiinnität huomiota myös tuleviin valintoihisi.
Toivomme makumatkoilla olevien asiakkaidemme sekä matkakertomustemme lukijoiden jakavan tietoa lähiruokatuottajista ja heidän tarinoistaan eteenpäin. Lähtemään vaikka oman perheen kanssa tutustumaan tiloihin ja niiden tilapuoteihin tai osallistumaan meidän tuleviin makumatkoihimme. Nostetaan yhdessä tietoisuutta ja sen kautta arvostusta kotimaista lähiruokaa sekä yrittäjiä kohtaan.
Tämänkertainen matkamme suuntautui Pirkanmaalle, kohteisiin joissa emme ole aiemmilla makumatkoilla vierailleet. Edelliseen makumatkaan voit tutustua täällä.
Koska tilapuodit ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä, makumatkamme ovat pienryhmämatkoja, jolloin asiointi sekä tutustuminen tiloihin/yrityksiin on ketterämpää. On tärkeää, että kirjoitamme matkakertomuksia, jotta te lukijat pääsette tutustumaan kohteisiin myös jälkeenpäin ja jakamaan tietoa ystävillenne.
Sveitsiläisen juustomestarin taidonnäyte
Aloitimme makumatkan varsinaisella wow-elämyksellä, sillä pääsimme nauttimaan runsaan sekä herkullisen brunssin Herkkujuustolassa. Tarjolla oli tietenkin makunystyröitä hiveleviä juustoja, joiden valmistuksesta saimme kuulla kattavasti perheyrityksen tyttäriltä, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet taidokkaasti valmistettujen juustojen maailmassa. Tarjolla oli myös muun muassa hedelmiä, tuoretta leipää sekä talon omaa kirsikkahilloketta, siemennäkkäriä ja kirnuvoita.
Useilla palkinnoilla ja kunniakirjoilla ansioitunut Herkkujuustola voitti kultaa vuonna 2025 World Cheese Awards kilpailussa Bernissä, jossa tuomarien arvioitavana oli 5000 juustoa 46 eri maasta. Herkkujuustola osallistui kilpailuun StoutVilho-tuotteellaan, joka on stout-oluella harjattu juustolajike.
Kaikki perheen neljä tytärtä palvelivat meitä vierailulla, joista ihana ja sympaattinen Lilli kertoi tarinan yrityksen takana. Siitä, kuinka heidän isänsä, Peter Dörig, kapinoi hänelle mietittyä juustomestarin työtä vastaan Sveitsissä, haluten sen sijaan seikkailla maailmalla ajaen rekkaa. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin Peterin menetettyä ystävänsä ja työkaverinsa, tämän kadottua Venäjällä. Peter etsi ystäväänsä pari vuotta ja lopulta ystävän traaginen kohtalo selvisi ja hänet haudattiin kotikyläänsä.
Peter tapasi tulevan vaimonsa, rakastui, ja päätti rekkamiehen elämänvaiheensa. Maisteltuaan suomalaisia juustoja Peter ei ollut tyytyväinen niiden makuihin tai sanotaanko mauttomuuteen ja loppujen lopuksi päätyi kuitenkin juustomestariksi – Häijäälle. Peter on luonut useita juustoja, joista uusimmat ovat StoutVilho ja Marmori. Brunssilla meille tarjoiltu kittijuusto, Marmori, saa erikoisen ja poikkeuksellisen marmorikuvionsa tuhkasta.
Maistuvan brunssin ja kiinnostavan esittelyn jälkeen pääsimme tietenkin tekemään ostoksia ja kaikilla taisikin olla juustoja vielä kotiin maisteltavaksikin tai lahjaksi vietäväksi.
Vierailumme aikana Peter oli vaimonsa kanssa Chaîne des Rôtisseurs:n tapahtumassa Kuopiossa esittelemässä Herkkujuustolan tuotteita.
Tutustu Herkkujuustolaan:
Tiesitkö, että:
- Chaîne des Rôtisseurs on maailman vanhin gastronominen järjestö, joka toimii yli 75 maassa.
Miilumajan maista kotimaista
Herkkujuustolasta matkasimme Miilumajan maatalouden lähiruokapuotiin. Yrittäjä Sini Miilumaja kertoi tilastaan ja tuotteista meille yhteisesti linja-autossa, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan sekä tekemään ostoksia puodilla.
Sinin oma tila sijaitsee Mouhijärvellä, jossa hänellä on yhteensä noin 40-50 lammasta ja nautaa sekä noin 50 kanaa, lisäksi tilalla on keväällä kuusi mehiläispesää. Myynnissä olevia omia tuotteita ovat kananmunat, lihatuotteet, hunajatuotteet sekä kynttilät. Tavoitteena on tuoda myyntiin enenevässä määrin omaa kosmetiikkaa ja muun muassa kuivattuja marjoja.
Sinin pitkäaikainen haave lähiruokapuodista toteutui viime vuoden lokakuussa, jolloin puoti avasi ovensa Häijäällä. Nuorelle yrittäjälle on tärkeää nostaa esille kotimaista ruoantuotantoa ja puodilla onkin oman tilan tuotteiden lisäksi paljon muiden lähiruokatuottajien artikkeleita, sesonkien mukaan, kuten esim. yrttejä, jauhoja, lihatuotteita, vihanneksia ja makeisia. Puodilta löytyy myös muun muassa eläinaiheisia kortteja sekä t-paitoja, villalankoja ja välivarvasvillaa.
Tutustu Miilumajan maatalouteen:
Keramiikkaa ja kädentaidon kursseja
Miilumajan maatalouden vieressä sijaitsee Tainan Savipaja, joten päätimme yhdistää makumatkaan myös kädentaitoa. Osallistujat pääsivät ihailemaan uniikkeja keramiikkateoksia sekä tekemään ostoksia artesaaniyrittäjä Taina Nurmen myymälässä, jossa hän järjestää myös erilaisia kädentaidon kursseja.
Tutustu Tainan Savipajaan:
Rakkaudesta kyyttöihin
Jatkoimme matkaa Hämeenkyröön, jossa vierailimme Heinäsuon luomumaatilalla, jossa kasvatetaan itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä. Tilan emäntänä toimii Sofia Arcega Casillas, yhdessä miehensä ja kahden pienen poikansa kanssa. Saimme kuulla todella innostavan ja lämminhenkisen tarinan tilan eri vaiheista sekä kyytöistä Sofian kertomana ja ainakin minulle syttyi rakkaus tähän alkuperäisrotuun.
Tila on toiminyt aiemmin muun muassa hevoskievarina ja sisällissodan aikana valkoisten päämajana. Sofian isä opiskeli Minnesotassa, jossa tapasi tulevan vaimonsa ja he kasvattivat tilalla muun muassa kurpitsaa ja maissia. 11 vuotta sitten kyytöt tulivat tilalle Sofian vanhempien luotsaamana ja nyt tila on ollut noin kaksi vuotta Sofian ja hänen miehensä hellässä huomassa.
Kyytöt ovat yksi Suomen alkuperäisistä karjaroduista, lapinlehmän ja länsisuomenkarjan lisäksi. Sofian isä on tehnyt hyvää ja aktiivista työtä kyyttöjen suhteen ja lähialueella onkin yllättävän monta kyyttötilaa, muualla Suomessa tiloja on selkeästi vähemmän. Koko Suomessa emolehmiä on noin 2000, Heinäsuon maatilalla niitä on 54.
Sofia kertoi kuinka ihania ja helppohoitoisia kyytöt ovat, ne sairastavat todella vähän ja selviytyvät käytännössä missä vain. Esimerkiksi, kun Sofia laittoi nuorille kyytöille kuivikkeeksi kuusenoksia, niin nuoret söivät nekin. Kyytöt pysyvät myös hyvin aitauksissaan ja ulkoilevat paljon. Heinäsuon maatilalla navetassa onkin aina avoimet ovet, eli eläimet saavat päättää viettävätkö aikaansa laitumella vai navetassa. Maatilan kyytöille jutellaan englanniksi ja vierailumme aluksi Sofia huuteli kyyttötyttöjä tutustumaan meihin, mutta navettaan juuri traktorilla tuodut kuivikkeet pitivät heidät poissa.
Onneksi kuvia suloisista kyytöistä oli kuitenkin tallentunut kameraan meidän ensimmäiseltä tutustumiskäynniltämme, ennen asiakkaiden tuomista kohteeseen. Pyrimme aina tutustumaan matkakohteisiin etukäteen ja Heinäsuon maatila löytyi aivan sattumalta – ja miten hieno sattuma se olikaan.
Totta kai kuulimme myös tilan tuotteista sekä saimme vinkkejä lihojen valmistukseen ja lopulta pääsimme täyttämään kylmälaukkumme ostoksilla. Kuulimme myös heidän innovaatiostaan omiin burgereihin liittyen, joita heillä on ollut myynnissä erilaisissa pop up-tapahtumissa. Pariskunnalle kaikista tärkeintä, maun lisäksi, on se, että burger on täysin suomalainen tuote ja se, että niissä saadaan hyödynnettyä omaa luomulihaa.
Sofia kertoi, että heidän lihatuotteitaan voi tilata suoraan kotiovelle! Jakelualue ulottuu Pirkanmaalta Satakuntaan ja Hämeenlinnan kautta pääkaupunkiseudulle.
Tutustu Heinäsuon maatilaan:
Maankuulu vatsantäyttöpaikka
Tälläkään matkalla meidän ei tarvinnut kärsiä nälkää, sillä jo seuraavaksi pysähdyimme lounaalle Tei-Tuvalle. Perinteisessä ravintolassa on aina tarjolla erittäin runsas buffetpöytä, josta varmasti löytyy jokaiselle jotakin mieluisaa vatsan täytettä. Unohtamatta kahvia ja jälkiruokaherkkuja.
Tutustu Tei-Tupaan:
Lähiruokaa kolmannessa sukupolvessa
Vaikka vatsat olivat ääriään myöten täynnä, jaksoimme jatkaa matkaa Änkön tilalle, jossa tilaesittelyn meille piti Juho Vuorenmaa, tilan isännän, Valtteri Änkön, ollessa maatalous- ja ruokamessuilla Pariisissa. Juho kertoi, että tilan pinta-ala on noin sata hehtaaria ja matkan varrella tilalla on ollut paljon erilaisia eläimiä, joista lypsylehmistä luovuttiin noin kolme vuotta sitten.
Nyt tilalla on muun muassa lihanautoja eli emolehmiä, munintakanoja, villapossuja sekä kaneja. Valtterin äiti, Sari, olikin parasta aikaa kaninäyttelyssä Skarassa, Ruotsissa. Sari ja Juho kasvattavat tilalla rex-rotuisia kaneja, jotka ovat tunnettuja erityisesti samettisesta turkistaan, mutta jotka ovat myös arvostettuja tuotantoeläimiä, joista saa korkealaatuista lihaa. Juho kertoi, että ennen kuin broileria alettiin kasvattamaan Suomessa, kani oli yleinen lihan lähde, joka muistuttaa maultaan kanaa. Tämä historiallinen siirtymä kanista broileriin muutti suomalaisten ruokavaliota merkittävästi 1900-luvun puolivälissä.
Tilapuodilla oli myynnissä naudan, possun ja kanin lihaa, kananmunia sekä hunajaa. Pääsimme myös hypistelemään kanin turkkeja ja totta tosiaan, rex-kanin turkki oli suloisen pehmeä, jota olisi voinut silitellä loputtomiin.
Tutustu Änkön tilaan:
Onnellisten kasvisten koti
Lihapainotteisten tuotteiden jälkeen siirryimme kevyempiin ja raikkaampiin makuihin, Ikaalisten Luomuun. Ikaalisten Luomun myymälä on avoinna normaalisti vain perjantaisin (kesäaikaan myös keskiviikkoisin), mutta pääsimme ryhmänä nyt poikkeuksellisesti lauantaina ostoksille sekä tutustumaan tilan toimintaan. Itsepalvelumyymälässä ostettavina tuotteina ovat tomaatit, salaatit ja yrtit.
Ostosten ohella saimme tutustua myös muun muassa pakkaustiloihin ja noin 30 henkeä työllistävän yrityksen ideologiaan. Kuulimme, että yritys hoitaa kaiken jakelun itse, omilla jakeluautoillaan, ja se tuottaa kaiken tarvitsemansa lämmön ympärivuotisesti hukkaenergiasta.
Tutustu Ikaalisten Luomuun:
Eletään todeksi pieniä hetkiä
Nimensä mukaisesti "Makuja maakuntien kyläteiltä", me nimenomaan ajelimme tälläkin kertaa läpi kauniiden kyläteiden. Seuraavana kohteenamme oli Mattilan tila, jossa jokainen urheasti – edelleen vatsojen ollessa täysiä – nautti kahvia/teetä/raikasta lähdevettä ja todella hyvää sekä maistuvaa kääretorttua tilan emännän, Milla Tuonosen, valmistamana. Milla valmistaa kaikki kahvilansa tuotteet itse, omista tai lähiseudun muiden tuottajien raaka-aineista, rakkaudesta maaseutuun ja makuihin.
Mattilan tilalla toimii kahvilan lisäksi Vaarin varaston myymälä antiikkilöytöineen ja Ruokapuoti Into, jossa tarjolla on monipuolinen kattaus lähitilojen tuotteita. Puodin tarjonta ei rajoitu pelkästään ruokatuotteisiin, vaan myynnissä on muun muassa käsitöitä, kosmetiikkaa, kynttilöitä ja sisustustuotteita.
Tunnelma on välitön ja kotoisa, jota siivittää eläinten läsnäolo – kissan nautinnollinen venyttely sohvalla, aasien korvien luimistelu uteliaana ja toive päästä herkkujen äärelle – tilalla huomaa, kuinka aika pysähtyy ja saa hengähtää.
Tutustu Mattilan tilaan:
Hurtti porukka tislailee hellästi hienoja juomia
Kaksi äijää tapasi Sinervön kaupan kaljahyllyllä Suodenniemellä. Tulivatpa siinä olutvalinnan lisäksi perustaneeksi tislaamon. Lyhykäisyydessään näin sai alkunsa Suodenniemellä sijaitsevan käsityöläistislaamon, Tuori Distilling Companyn, tarina.
Tislaamo valikoitui makumatkalle sattumuksien summana, eikä ollut alkuperäisessä matkaohjelmassa, ollen ainoa kohde, joka ei ollut meille matkanjärjestäjillekään tuttu. Kun kuljettajamme Harri kertoi kotimatkalla, että koska on lauantai-ilta, tutustumme paikalliseen viikonloppukulttuuriin, eli päästään vihdoin itse asiaan, se sai osallistujat epäuskoisiksi: mitä menoa ja meininkiä olisi pienessä Suodenniemen kylässä?
No siitäpä meille kertoi tislaamomestari Juhani Väisänen ja pian olimme jo sahdinhuuruisessa pienessä myymälässä tekemässä juomaostoksia. Paikalla oli myös Ismo Halminen, joka kertoi tuotteiden valmistuksesta ja esitteli juomavalikoimaa, kuten esimerkiksi sahtia, hunajaviinaa ja -siideriä, giniä sekä lonkerojuomia, joiden pohjana on oma gini. Suodenniemeläinen käsityöläistislaamo sijoittui muuten sijalle 13 vuoden 2018 World Gin Awards -kilpailussa, osallistujia ollessa yli 300. Ei huono sijoitus ollenkaan.
Päätuotteet, Honey Moonshine ja Oaked Honey Moonshine, on valmistettu hunajatuotteiden jätteistä, eli hunajamelassista. Sekä itse juomissa, että pullojen etiketeissä halutaan ilmentää Suomen ja Suodenniemen parhaita puolia; puhdasvetisten järvien raikkautta, luonnonniittyjen aromeita ja havumetsien tuoksua. Etiketit ovat hyvin nostalgisia ja sopivat äärimmäisen hyvin Tuori Distilling Companyn tuotteisiin.
Jutellessamme mahdollisista maistatustilaisuuksista, mietteet kohdistuivat sopiviin tiloihin ja tällöin mainittiin Suodenniemen entinen kunnantalo, joka on muuten tuttu YLE:n Maalaiskomediasarjoista. Tislaamon miehet tekevät toki yhteistyötä myös lähiseudun muiden yrittäjien kanssa, kuten muun muassa Herkkujuustolan.
Tutustu Tuori Distilling Companyyn:
Tiesitkö, että:
- Maalaiskomedia-sarja on yhteisnimitys Yleisradion TV2:ssa esitetyille televisiosarjoille Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat, Mooseksen perintö ja Turvetta ja timantteja
- Voit tilata Tuori Distilling Companyn tuotteita omaan Alkoosi tai käydä ostoksilla Suodenniemellä, paikan päällä, perjantaisin klo 14 – 18 välillä
Kiitos jälleen kerran kaikille matkalla mukana olleille asiakkaillemme sekä elämyksiä tarjoaville toimijoille, jotka ennakkoluulottomasti ja rohkeasti toteuttavat omia visioitaan. Kiitos tarinoista, jotka nostavat suomalaisen yrittäjyyden arvostusta sekä myös kunnioitusta suomalaista luontoa kohtaan.
Vaalitaan yhdessä suomalaista ruokakulttuuria sekä perinteitä ♥