Vierailu Paimion parantolaan

Tämänkertainen matkamme ei ollut kaikilta osin yllätyksellinen, sillä matkakohde oli ennakkoon tiedossa. Kohteemme oli Alvar ja Aino Aallon vuonna 1929 suunnittelema ja 1933 tuberkuloosisairaalaksi valmistunut Paimion parantola, joka on maailman funktionalistisen arkkitehtuurin maamerkki. Yllätyksiä tarjosi kuitenkin pysähtyminen menomatkalla Tiihosen kahvilassa, Laitilassa, joka sai paljon kiitosta maistuvasta ja monipuolisesta tarjonnastaan sekä kotimatkan Aalto-aiheinen tietokilpailu.

Parantola oli kiva kohde, historia kiinnostava. Laitilan kahvipaikka oli yllätys ja tietokilpailu kiva. 

Pääsimme oppaan johdolla tutustumaan upeaan arkkitehtuuriin sekä parantolan historiaan, kuullen mielenkiintoisia tarinoita muun muassa tiukoista säännöistä, esimerkiksi liikkumiseen ja lumpusteluun liittyen. Tuberkuloosipotilaita hoidettiin runsailla aterioilla sekä makuuttamisella raittiissa ilmassa viisi tuntia päivässä. Isoa rakennusta on vaikea hahmottaa kokonaisuutena, joten pienoismallin esilläolo kuvaili kaunista ja moniulotteista arkkitehtuuri-taideteosta helpommin havainnollistettavaksi.

Upeassa arkkitehtuurikohteessa oli paljon kiinnostavia yksityiskohtia – muotojen, värien, materiaalien ja tarinoiden muodossa. Aaltojen tavaramerkiksi nousseet pyöristetyt kulmat näkyvät hyvin parantolassa. Paimiossa idea niihin tuli tarpeesta saada joka nurkka putipuhtaaksi, jotta parantolassa olisi mahdollisimman hygieenistä.

Hyvin järjestetty matka. Asiantunteva opastus Paimion parantolassa, mielenkiintoinen.

Kuten kaikessa Aino ja Alvar Aallon suunnittelussa, luonnon läheisyys ja sen huomioiminen suhteessa rakennukseen on ollut yksi heidän arkkitehtuurifilosofiansa tunnusmerkeistä. Paimiossa tuberkuloosi-potilaiden hyvinvointia sekä paranemista ajatellen se on ollut erityisen tärkeää. Tämän huomaa konkreettisesti parantolan seitsemännen kerroksen kattoterassilla, jossa potilaat nauttivat, säällä kuin säällä, terveyttä edistävästä, raittiista ilmasta, mäntymetsän ympäröimänä.

Parantolassa oli esillä myös himmelisti Eija Kosken Himmelin parantava voima -näyttely sekä aikoinaan parantolan potilaiden tekemiä himmeleitä, joita entinen osastonhoitaja Tuula Paakkanen oli kunnostanut. Piipahdimme myös Joulupuodissa, jossa oli myynnissä design-klassikoita, vintage-löytöjä, käsitöitä, jouluisia herkkuja ja arjen kauneutta. Nautimme maittavan lounaan parantolan ravintola Toivossa.

Hieno joulupuoti, laadukasta lahjatavaraa, erittäin hyvä valikoima.

Matka oli mielenkiintoinen ja yleissivistävä. Opas oli hyvä. Kuultiin paljon lähihistoriaa. Näitä lisää! 

Tiesitkö, että

• Aalto-maljakko tunnetaan myös nimillä Savoy-maljakko ja Eskimonaisen nahkahousut (Aallon nimimerkki voittajatyölle v. 1936 lasitaiteen suunnittelukilpailussa. Idea maljakon muotoon tuli eskimonaisten vaatetuksesta ja niiden poimuista.)
• Alvar Aallon vinkki ikkunanpesua kammoaville: "Valo on pehmeämpi, kun se tulvii sisään likaisten ikkunoiden suodattamana."
• Rullalautailun eli skeittauksen syntyyn oli vaikuttamassa Aallon suunnitteleman Villa Mairean uima-allas. Altaan vapaa muoto päätyi Yhdysvaltoihin, ja kun Kaliforniassa kärsittiin vesipulasta, tyhjennettyihin uima-altaisiin löysivät tiensä skeittarit.
• Aino Aalto -lasiastiasto, vuodelta 1932, sai innoituksensa veteen heitetyn kiven muodostamista renkaista.
• Alvar Aalto teki tiettävästi eniten luonnoksia veneeseensä, Nemoon, joka upposi joka kevät.